Näyttelyyn valmistautumista

Tänään ei ole oikein töissä pystynyt keskittymään mihinkään, kun huominen näyttely on pyörinyt mielessä koko ajan. Mitä kaikkea pitää varata mukaan ja mitä muistaa?

Ronja pestä, kynnet leikata...

Pesun jälkeen vähän kuivattiin turkkia, joka oli Ronjalle aivan uutta. Hienosti  meni.

Tuleehan mukaan varmasti rekisteripaperit, näyttelynumero, rokotustodistus...

Suomen Kennelliitolta tilattiin näyttelykansio, joka tuli jo seuraavana päivänä tilauksesta. 

Näyttelyvermeet: panta ja talutin...

Ronjan kasvattaja toi meille oikeanlaiset vermeet näyttelyä varten.

Mukaan pitää muistaa ottaa myös Ronjalle namit, vettä ja juomakippo...

Namipussi tuli  näyttelykansion kanssa samassa tilauksessa.

Turkkiakin varmaan pitää vähän vielä siistiä...

Hyvä laite pohjavillan poistamiseen. 

Kakkapussit, paperia...

Nämä kun on mukana, niin toivottavasti ei tarvitse käyttää nolossa paikassa ;)

Vielä kun heräisi ajoissa, mikäli nyt sitten saa edes nukuttua. Pihasta startataan klo 5 jälkeen, ettei tarvitse kiireellä ajella.

Hämmästyttää, kummastuttaa... Ärsyttää

Olen etsinyt Ärrien kuljetukseen tarkoitettua häkkiä ja siinä samalla törmännyt jos jonkinlaisiin ilmoituksiin. Huvittavia ovat nämä, kun pikku-pikku-puudeleille halutaan ostaan pinkki sadetakki. Nuo ilmoitukset eivät kuitenkaan aiheuttaneet ahdistusta, jonka purkamiseen aloin tätä postausta kirjoittamaan.

Mikä ihme on motiivina, kun haetaan morsmaikkua omalle rekisteröidylle koiralle mielellään saman rotuinen, mutta käy myös sekarotuinen, seurakoira tms.??? Onko tämän uroksen omistaja "pimpo" (Meidän Mopesta tulisi niin hyvä iskä) vai rahan tarpeessa (Mopen avulla järjestän raha-asiani kuntoon)? 

Kyllähän vahinkoja tulee ja sekaroituiset on myös koiria. Mutta tämä tarkoituksen mukaisuus touhussa? Miksi helkatissa sekarotuisia pentuja teetetään???

Eipä ole kovin pitkät ajat, kun Ronjalla alkaa ensimmäinen juoksu. Siinä sitä on sitten meikäläisellä tekemistä ja kestämistä. Voi olla vielä, ettei Roci oikein tajua asiasta mitään... tai sitä tässä ainakin kädet ristissä rukoillaan :D 

Tähän postaukseen en nyt löydä mitään sopivaa kuvaa. Sopiva kuva olisi itsestäni naama punaisena repimässä hiuksiani. Kuvitelkaa se :D

Matkalla julkisuuteen?

Eilen tuli sähköpostilla Ronjan ensimmäiseen näyttelyyn numerolappu. Siinä samassa mahassani uinuneet perhoset lähtivät lentelemään. Onneksi Ronjan kasvattaja näyttää typykän. Saattaisi Ronja olla kauhuissaan, kun aistisi mun jännityksen kehässä. Täytyyhän mun siihen itsekin rohkaistua, mutta ehkä vasta muutamien opiskelureissujen ja ehkä muutamien mätsärien jälkeen.

Ronjan näyttelynumero

Uusimmassa 7/2012 Koirafanitus -lehdessä sivulla 22,Anni Kopelan kirjoittaman Kouluttamista leikin avulla -jutun yhteydessä on Ronjan kuva. Täytyy kyllä tunnustaa, jos en olisi tiennyt oman koirani olevan kuvassa, niin en olisi tunnistanut. Tuon ikäisen pennut näyttävät kaikki samalta. Kaulapannan väristä tiesin Ronjan olevan kyseessä, olisihan tuo muuten mennyt ihan Rocistakin :D

Tuskin tarvii alkaa kertomaan, missä kuvassa on noin 10 vkon ikäinen saksanpaimenkoira.

Hyvää viikonloppua kaikille! Me aletaan treenailemaan Ronjan kanssa näyttelyä varten.

Syksyn satoa ja nautintoa

 Syksy ei ole koskaan ollut mieluisa vuodenaika, mutta tänän vuonna tunnun nauttivan siitä etenkin metsässä. Ärrien mielestä metsässä juokseminen viileässä ilmassa on aivan huippua.

Ja Roci tykkää.

Ronja malttoi pysähtyä sen verran, että sain napattua kuvan.

Ensimmäisen kerran lapsuusvuosien jälkeen syksyn sato on alkanut kiinnostamaan. Puolukkaa on vaikka kuinka paljon, tosin eivät aivan vielä kypsiä. Sieniä löytyy vaikka kuinka paljon, mutta ainoa jonka tunnistan on kanttarelli. Niin ja tietysti kärpässieni, joka on käyttökelvollinen ainoastaan valokuvausta varten.

Puolukat eivät aivan vielä olleet kypsiä.

Kummitytön kanttarellisaalis. Nams!

Miten voikin olla niin ihanan näköinen kärpässieni :)

Metsälenkkien jälkeen Ärrillä, tai oikeastaan Rocilla, on lepopäivä. Ronjalla moiset lenkit eivät tunnu missään, mutta Roci ontuu. Uskoisin sen johtuvan panosteiitista. Rocin oireet alkoivat viiden kuukauden ikäisenä ja jatkuvat edelleen. Vaihdoin penturuuan junioriin, mutta taitaa olla aika siirtyä aikuisen ruokaan, jos sillä saataisiin pikku-äijän oireita lievenemään.

Retkellä

Tänään oltiin pitkästä aikaa kunnolla metsäretkellä koirien kanssa, kun kummityttöni tuli Helsingistä Etelä-Pohjanmaalle kyläilemään. Ärrät nauttivat nuoren naisen seurasta ja tietysti metsässä juoksemisen riemusta. 

Tassun jälki pitkospuilla.

Jee, tänne uimaan.

Laavulle oli joku jättänyt kolme pientä kanttarellia.

Roci kävi tutustumassa puuvajaa.

Makkaran paistoa kodalla. 

Viimeiset liekit.

Metsässä nautti myös ihmiset, kun ei ollut itikoita eikä ötököitä.

"Sakemannit Niilo ja Jalo" blogin haaste

Kysymykset ja sitten omat kysymykset seuraaville yhdelletoista valitsemistanne.

1. Oletteko ajatelleet vaihtaa rotua? Miksi?
En. Saksanpaimenkoira on vaan niin mun rotu, ollut pienestä tytöstä asti.

2. Oliko rotu oma valintanne vai vaikuttiko jokin muu valintaan?

Rotu on täysin oma valita. Sain jopa isännän suostumaan tähän rotuun, vaikka se pelkäsi "susikoiria"

3. Voisitteko jostain syystä luopua koirista?

Sitten vasta kun en enää itse pysty koirista huolehtimaan.

4. Kuinka hemmottelette koiraa, hierontaa, hellyyttä, herkkuja ja milloin?

Hellyyttä aina kun toimitaan oikein eikä hellyyttä kerjätä, samoin myös herkkuja. Herkkuja tulee myös kynsienleikkuun jälkeen. Hierontaa tulee tulevaisuudessa varmasti paljon, kunhan ensi vuoden alussa pääsen koirahierontakoulutukseen.

5.Mikä on pistänyt vihaksi jonkun arvostellessa koiraanne?

Edesmenneen sakuni ollessa 16-viikkoinen, eräs ihanista naapureistani tuli koiransa kanssa vastaan lenkillä. Oma sakuni oli aivan innoissaan ja häntä heilui, naapuri tokaisi: "onpa sulla pelottavan näkönen koira" Silloin teki mieli tokaista jotain sopimatonta.

6. Sopiiko koira työpaikalle?

Se riippuu ihan työpaikasta ja tietysti koirasta. Esim. kampaamon käryihin ei koiraa pitäisi viedä.

7. Puututteko herkästi koirien huonoon kohteluun julkisilla paikoilla?

Ehdottomasti kyllä!!! Jos koiraa kohdellaan huonosti, niin voimasanoja käyttäen teen omistajalle selväksi asiani.

8. Miten yhdistyy arvomaailma, eläinsuojelu ja koirat?

Viime aikoina on saanut lukea lehdistä koirien huonosta kohtelusta jopa niin, että koira on jouduttu vammojensa vuoksi lopettamaan. Koirien paskoista saa joka kevät lukea moitteita, mutta eipä noista rikkinäisistä kaljapulloista ikinä lehtien palstoilla ole mitään. Itse kyllä kerään paskat pois, jos ne ovat jossain muualla kuin ojan pientareella.

9. Koirasi hassuin tapa?

Kun Rocin hännänpäältä rapsuttaa, niin se "nypyyttää" ilmaa :D

10. Tapaako koirasi saman rotuisia koiria leikin vai harrastusten merkeissä?

Lähes viikottain. Käydään Saksanpaimenkoiraliiton Kurikan alajaoston koulutuksissa ja Ronjan kasvattaja käy meillä muutamien sakujen kanssa usein.

11. Kerro yhdellätoista sanalla rotusi parhaimmat ominaisuudet!

Näyttävyys, uskollisuus, palvelunhaluisuus, aktiivisuus, viisaus, itsevarmuus, säyseys, uteliaisuus....

En nyt keksi tähän 11 uutta kysymystä, mutta vastailkaa noihin samoihin kysymyksiin. Kysymykset on tarkoitettu kaikille, jotka tämän blogin lukee :)

Yhdessä tuumin.

Iriksen kohtutulehdus

Poikkean hieman tämän blogin tarkoituksesta, mutta koska tämäkin karvatti kuuluu laumaan, niin se sallittakoon, eikös vain :)

Heinäkuun lopussa Iriksen käytöksessä huomattiin suuri muutos, jonka seurauksena mentiin käymään eläinlääkärillä. Vanha rouva tutkittiin läpikotaisin ja ultrattiin kohtu ja siellä löytyi tulehdus. Antibiootti kuuri, tulehduskipulääkettä ja vanhalle koiralle vielä lisäravinteita. Ärrien sietämiseksi suositeltiin vielä D.A.P -pantaa.

12-vuotias vanha rouva.

Tänään käytiin kontrollissa ja tulehdus ei ole vielä kokonaan parantunut. Kuuria jatketaan vielä ainakin toinen satsi. D.A.P -pannasta on toiminut loistavasti. Iris välillä jopa innostuu leikkimään.

Toivottavasti viikon päästä eläinlääri toteaisi tulehduksen parantuneen.